Pohjolan Hevosystävät ry 100 vuotta: Nimeni on Nobody

4.12.2022

Itsenäisyyspäivänä järjestettävien Pohjolan Hevosystävät ry:n 100-vuotisjuhlaravien lähdöt on nimetty Oulun alueen takavuosien tähtiravurien mukaan. Ravien alla esitellään nimikkolähtöjensä sankarihevosia. Artikkelit on julkaistu alunperin Kalevassa keväällä 2020. Tekstit: Antti Pylkkänen

Se oli tragedia kempeleläisille siskoksille Päivi ja Tarja Anttilalle sekä heidän Seppo-isälleen. Perheen ensimmäinen ravuri Pauliina oli varsonut odotetun esikoisensa, mutta jostain tuntemattomaksi jääneestä syystä tamma oli hylkinyt jälkeläistään ja tallonut tämän hengiltä.

Maanrakennusyrittäjänä toiminut Seppo Anttila lupasi hyvittää menetyksen varsakuumetta poteneille tyttärilleen. Pauliinan annettiin palautua surullisista tapahtumista, ja Anttilat suuntasivat Tanskaan etsimään toista siitostammaa.

Matkalle lähti oppaaksi vanha perhetuttu ja kokenut hevoskauppias Mikko Kontio, Pohjoismaiden kaikkien aikojen voitokkaimman ohjastajan Jorma Kontion isä.

Tanskan-reissu veti vesiperän. Tammoja oli yllin kyllin tarjolla, mutta mieluista eivät Anttilat löytäneet. Paluumatkalla Turun satamassa Mikko Kontio tuumasi, että mitä jos käydään vielä likellä asuvan Eino Puurusen tykönä katsastamassa hänen tallinsa tilanne.

Puurusen tiluksilla käyskenteli tomera tamma nimeltään Sister Lloyd kupeellaan kesäinen varsansa. Anttilat ihastuivat näkemäänsä oitis.

Sister Lloyd oli jälleen kantavana, ja kaupat tehtiin koko katraasta: tammasta sekä sen jo syntyneestä ja vielä syntymättömästä varsasta.

Tulokkaat muuttivat Kempeleen Savikorvessa sijainneelle Anttiloiden tilalle. Siellä Sister Lloyd varsoi keväällä 1975 tuuheahäntäisen orivarsan.

Seppo Anttila oli lännenelokuvien suuri ystävä. Hänen suosikkinsa oli Terence Hillin tähdittämä Nimeni on Nobody. Kas siitäpä näppärä nimi varsalle, Nobody.

Tarja Anttila (nyk. Ylitalo) kehuu Nobodyn luonnetta.

”Ollakseen ori, ”Noppe” oli hirmu kiltti”, hän muistaa.

Ori oli myös hulivili. Ylitalo kertoo, että lähitienoot tunteneella Nobodylla oli tapana karata kotitontiltaan ja laukata parin kilometrin päähän Niemelän tallille tammoja liehittelemään.

Niemelästä soiteltiin Anttilan isännälle, että taas se teidän ori on täällä, tulehan hakemaan pois. Ja Anttila hyppäsi autoonsa ja kurvasi Niemelään. Hän talutti oriinsa kotiin, oikealla kädellään rattia vääntäen ja vasemmalla kädellään auton vieressä hölkännyttä Nobodya riimunnarusta pidellen.

Anttilalla oli vankka kilpahiihtotausta.

”Isälle oli ikimuistoinen hetki, kun hän lähti Oulun puistohiihtoihin Veikko Hakulisen parina”, muistaa Ylitalo.

Anttila sovelsi oman urheilu-uransa oppeja hevostensa treeneissä. Maltti oli valttia. Pitkää lenkkiä ajaessaan Anttilalla oli usein mukanaan termospullokahvit, jotka hän tapasi nauttia kärryjen kyydissä istuessaan ja Nobodylle jutellessaan.

Rajattomat lahjansa harjoituksissa paljastaneen Nobodyn ura käynnistyi kaksivuotiaana voitokkaasti. Ori pisteli puolihuolimattomasti SE-vauhtia hiponeita 22-tuloksia.

Seuraavalla kaudella Nobody nousi koko ravivaltakunnan puheenaiheeksi. Pienen tallin tähti alitti haamurajan 20,0 jo vuoden varhaisessa vaiheessa.

Kolmevuotiskauden päätähtäin oli ikäluokan suurin lähtö Kriterium. Nobody lähti karsintaansa suosikkina, mutta jumiutunutta selkäänsä potenut ori koki yllätystappion, kun sittemmin Suur-Hollola-ajon sankariksi kypsynyt Lord Kennedy kuittasi edelle. Kakkossija tiesi kuitenkin paikkaa loppukisassa.

Kriteriumin finaalia johti Rocky. Ahkeran hieronnan myötä notkistunut Nobody tarkkaili tilannetta taempana. Anttilan antaessa kirimerkin suojatilleen, tämä eteni hanakasti kärkirintamaan mukaan. Kun maalisuoralle kaarruttiin, oli tilanne Hevosurheilu -lehden raportin mukaan hermojarepivä: keulassa Rocky, rinnalla Golden Cross, kolmannella Nobody. Maaliin tultiin tasatahtia, ja järjestys pysyi edellä mainittuna.

Vuonna 1975 syntynyt ikäluokka oli kärjen osalta korkealuokkainen, sillä Rocky voitti myöhemmin 5-vuotiaiden Euroopan mestaruudenkin.

Nelivuotiskaudellaan Nobodyn vauhti vain kiihtyi. Nuori hurjapää kukisti keväällä kempeleläisravurien hegemoniakamppailussa Teodorin. Myös Keski-Pohjanmaan tuhkimotamma Jixy sai maistaa Nobodyn tarjoilemaa tappion katkeraa kalkkia.

Anttiloille oli selvää, että tavoitteet asetettaisiin mahdollisimman korkealle. Nobodyn isot päämäärät olivat Suur-Hollola-ajo ja Derby.

Keskikesällä ravatussa Suur-Hollola-ajon karsinnassa Nobody oli itseään vanhempien joukossa kunniakas kakkonen maineikkaan Viking Wayn jälkeen.

Hevosten starttirytmi oli takavuosina hengästyttävä. Nupullaan ollut Nobody urakoi karsinnan ja finaalin välissä kaksi kovaa lähtöä. Lisäksi ori ehti sairastaa influenssan. Osittain tästä johtuen loppukisasta ei lohjennut menestystä. Anttilat käänsivät katseet kohti alkusyksyllä Vermossa käytävää Derbyä.

Nobody selvitti tiensä loppukilpaan varmoin ottein. Finaalin aattona derbyhevosten taustavoimat viettivät kisajärjestäjien kutsumina iltaa Kalastajatorpalla.

”Meitä kohdeltiin kuin kuninkaallisia”, kuvailee Ylitalo.

Derbyn voitti outokumpulaisen kaivosteknikon Matti Kaipalan Goljat. Toinen pitkämatkalainen Nobody latasi tuulispäänä toiseksi. Ammattilaiset olivat ihmeissään, kun kärkisijat karkasivat ruuhka-Suomen ulkopuolelle harrastajien hevosille.

”Paras voitti”, kuului Seppo Anttilan rehti kommentti Hevosurheilulle kisan jälkeen.

Harva olisi uskonut, että Nobodyn kunnian päivät olisivat tuolloin jo takanapäin, sillä aikuisiällään Nobody ei onnistunut saavuttamaan maan huippua. Kilpailemista vaikeuttivat kuvioihin astuneet jalkavaivat, joiden vuoksi oriin ura katkesi ennen aikojaan.

Eläkeläisen elämää Nobody vetäytyi viettämään Säynäjäahon puutarhan tontille Oulun Herukkaan. Leppoisa ja hyvätapainen ori toimi kylätapahtumissa ajokyydin antajana. Kuskasipa Nobody kieseissä istuneen nuorenparin Tarja ja Reijo Ylitalonkin avioliiton satamaan.

Syöpä uuvutti Seppo Anttilan joulukuussa 2009. Vielä samana syksynä hän oli kivunnut tikkaita apunaan käyttäen hevosen selkään ja lähtenyt ratsastamaan. Ilman satulaa tietenkin, kuten kunnon lännensankarin kuuluukin.


Nobody

  • Syntynyt 1975.
  • Isä Clayt Hanover, emä Sister Lloyd.
  • Sai nimensä vuonna 1973 valmistuneesta spagettiwesternistä Nimeni on Nobody.
  • Omistaja Päivi Anttila, kasvattaja hänen siskonsa Tarja Anttila (nyk. Ylitalo). Valmentajana ja ohjastajana toimi Päivin ja Tarjan isä Seppo Anttila (1932-2009).
  • Avasi uransa 2-vuotiaana ja meni heti SE-vauhtia.
  • Oli kolmevuotiaana ikäluokan päälähdössä Kriteriumissa kolmas.
  • Sijoittui nelivuotiaiden suurimmassa kisassa Derbyssä toiseksi. Voitti vuoden 1979 Kajjaani-ajon.
  • Kilpaili yhteensä 74 kertaa. Otti 24 voittoa, 16 kakkosta ja seitsemän kolmosta.
  • Periytti 23 varsaa. Paras jälkeläinen oli Anttiloiden oma, vuonna 1980 syntynyt Somebody (emä Pauliina), joka voitti 13 kertaa.
  • Asui varsavuotensa ja kilpauransa ajan Kempeleen Savikorvessa.
  • Vietti eläkepäivänsä Herukassa Säynäjäahon puutarhalla.

Ylempi kuva: Nobodyn ja Seppo Anttilan tyylinäyte Äimärautiolta 1970-luvun lopulta – ja lehterit pullistelivat väenpaljoudesta. Kuva: Tarja ja Reijo Ylitalon perhealbumi

Alempi kuva: Franliina kuului Seppo Anttilan 1980-luvun alun menestyjiin. Pelkästään kaudella 1980 tamma ravasi 12 voittoa. Yhteensä ykkösiä tuli 19. Kuva: Äimäraution arkistot