Pohjolan Hevosystävät ry 100 vuotta: Nuo maanmainiot herrasmiehet, Mannisen Pentti ja Teodor

2.12.2022

Itsenäisyyspäivänä järjestettävien Pohjolan Hevosystävät ry:n 100-vuotisjuhlaravien lähdöt on nimetty Oulun alueen takavuosien tähtiravurien mukaan. Ravien alla esitellään nimikkolähtöjensä sankarihevosia. Artikkelit on julkaistu alunperin Kalevassa keväällä 2020. Tekstit: Antti Pylkkänen

Lämminveriurheilu käynnistyi suomenhevosistaan tunnetussa maassamme 1958, kun neuvostoliittolaiset luovuttivat ravien ystävälle presidentti Kekkoselle YYA-aikakauden hengessä rodun edustajia.

Oulun alueen ensimmäisiä lämminveritähtiä oli Tanskassa päivänvaloon vuonna 1972 ponnistanut Teodor. Maineikas hevoskauppias ja ravivalmentaja Jan-Erik Nygård osti oriin Suomeen sen ollessa pikkuvarsa. Hänen ”valintatalostaan” Teodorin hankki itselleen asiantuntevasta hevossilmästään tunnettu kempeleläinen Tauno Korkiakoski.

Toinen kempeleläinen Pentti Manninen oli etevä kirvesmies. Hän solmi Korkiakosken kanssa kontrahtin. Manninen rakentaisi tilaajalle talon, ja vaivojensa palkaksi hän saisi tuon ruunikon tanskalaisravurin. Näin toimittiin. Talo nousi harjakorkeuteensa ja ori vaihtoi omistajaa.

Teodor oli Mannisen ensimmäinen hevonen. Tulokas sijoitettiin Pekka Junttilan talliin. Teodor kävi opiskelemassa raviaakkosia Äimärautiolla Jorma Kontion johdolla. Pohjoismaiden kaikkien aikojen voitokkain ohjastaja muistaa Teodorin kirkkaasti.

”Kyseessä oli kiltti ja miellyttävä hevonen. Oriilla oli erikoinen mutta helppo tyyli ravata. Se oli sellainen länkisääri, mutta lahjakkuus oli heti ilmeistä.”

Teodor debytoi kaviourilla jo kaksivuotiaana. Oriin uraa läheltä seurannut ammattitreenari ja Timo Nurmoksen varsavalmentaja Timo Niemelä sanoo, että ensimmäinen kausi oli tuntuman hakemista. Seuraavana vuonna alkoi pyörä pyöriä Teodorin kärryissä.

”Teodor voitti Helsingin Käpylässä ravatun Seppeleajon. Kolmevuotias nousi sen myötä ikäluokkansa kärjen tuntumaan”, Timo Niemelä muistaa.

Hän kuvailee, että Teodorilla ja Mannisella oli poikkeuksellisen lämmin suhde.

”Eräällä kilpareissulla oli kova pakkanen, ja Teodorille tuli kuljetuskopissa kylmä. Niinpä Manninen kävi pukemassa oriille omat housunsa.”

Myös Kontio vahvistaa, että mies ja hevonen olivat erottamaton parivaljakko.

”Kerran tuli puolestaan Pentille kesken rekilenkin vilu. Hän nousi kyydistä pois ja jatkoi matkaansa jalkaisin. Irrallaan ollut Teodor seurasi isäntäänsä rekineen kiltisti perässä, kuin koira”, Kontio nauraa.

Neljännesvuosisata sitten ajasta iäisyyteen poistuneesta Mannisesta on molemmilla lämpimät muistot.

”Mukava herrasmies, kuten Teodorkin. Ja Pentti oli äärimmäisen reilu”, kuvailee Niemelä. Hän kertoo esimerkin.

”Suoritin 15-vuotiaana raviajokortin Teodorilla. Ori oli tuolloin 4-vuotishuippu. Harva olisi antanut tähtihevosensa kokemattoman kuskin käsiin.”

Kontio allekirjoittaa Niemelän luonnehdinnan ja lisää:

”Pentti oli myös innokas pelimies. Aina oli omien ohjastusten jälkeen kiire totoamaan. Tuskin ehti edes ajohaalaria pois vaihtamaan.”

Mannisen tallilla vietti lapsuudessaan aikaansa myös Anne Luttinen. Hän olisi myöhemmin tuleva niittämään mainetta ja menestystä Ranch Kellyllään. Luttinen sai ratsastella Teodorilla pitkin metsäteitä, eikä ori karannut, vaikka nuori ratsastaja putosi satulasta.

Teodorin lopullinen läpimurto Suomen eliittiin ajoittuu vuoteen 1977. Huippukaudella oriin meriittilistalle liitettiin Tammer-ajon, kotiradan Äimäraution suurkisan Pohjola Grand Prix’n ja Suur-Hollola-ajon voitot.

Saavutuksista suurin oli viimeksi mainittu. Teodor on 44 vuotta myöhemmin yhä ainoa kokonaan pohjoispohjalaisomistuksessa ollut hevonen, joka on yltänyt kyseisessä klassikkokisassa ykköseksi.

Suur-Hollola-ajon ykköspalkinto oli ajan oloihin mojova 80 000 markkaa. Vaikka mainetta ja mammonaa satoi Mannisen laariin, sillä ei ollut Niemelän mukaan vaikutusta joviaalin miehen käytökseen.

Teodor tykitti kaudella 1977 peräti 22 kertaa ykköseksi. Tämän valossa odotukset olivat kovat seuraavalle vuodelle, mutta tuolloin saldona oli vain yksi täysosuma. Niemelä kertoo syyn.

”Ori kaatui eräässä startissaan ja loukkaantui. Teodor oli rytäkän jäljiltä niin jumissa, että jalka nousi nippanappa tallin kynnyksen yli.”

Apuun tuli kansanparantaja Kärsämäeltä.

”Katseltiin kummissaan, kun parantaja tunnusteli Teodorin niskaa. Sitten hän käski pitää oriin päitsistä kiinni. Samalla parantaja painoi voimalla Teodorin harteita. Hevonen nytkähti ylöspäin, ja kas vain, kramppi oli lauennut.”

Teodor palasi parrasvaloihin vuonna 1979. Ori starttasi hengästyttävät 55 kertaa ja ennätti kymmenesti maalitolpalle ensimmäisenä. Teodor otti pitkän uransa aikana 62 voittoa. Toiseksi ori sijoittui lähes yhtä monta kertaa.

”Teodor oli kisatilanteessa vähän jullikka. Moni kakkonen olisi ollut kuskin aktiivisuudella käännettävissä voitoksi, mutta Pentti ei halunnut, että ajovitsaa käytetään. Hän tahtoi, että ori saa itse tehdä työt”, Niemelä valaisee.

Teodorilla ajoivat Mannisen ohella kilpaa Kontio, Nygård, Kaarina Heliander, Erik ”Nappi” Skutnabb, Korven veljekset Heikki ja Pekka sekä Mauri Jaara.

Menestyksen myötä Teodor pääsi tammanomistajien suosioon. Oriille on rekisteröity 78 varsaa.

Yksi näistä jälkeläisistä oli isälleen kohtalokas. Karkuun päässyt varsa tunkeutui Teodorin tarhaan. Seurasi raivokas yhteenotto, jonka tiimellyksessä varsa potkaisi Teodorilta takajalan poikki. Jalasta katkesi iso valtimo, eikä oriin eteen ollut mitään tehtävissä.

Teodor siirtyi vihreämmille laitumille ennen aikojaan, syksyllä 1980.

Vaikka Manninen murheellinen kaverinsa poismenosta olikin, hänen hevosuransa jatkui Niemelän mukaan täysillä loppuun saakka. Pentti Manninen poistui ajasta iäisyyteen vuonna 1995.

”Äkilliseen sairauskohtaukseen menehtyneellä Pentillä oli viimeisinä vuosinaankin kelpo ravureita, mutta kyllä Teodor oli ylivoimainen ykkönen, hänen elämänsä hevonen.”


Teodor

  • Syntyi Tanskassa 1972. Ostettiin jo varsana Suomeen.
  • Omistaja ja valmentaja oli kempeleläinen kirvesmies Pentti Manninen (1938-1995).
  • Ohjastajina toimivat Mannisen ohella Jan-Erik Nygård, Jorma Kontio, Kaarina Heliander, Erik Skutnabb, Heikki ja Pekka Korpi sekä Mauri Jaara.
  • Voitti kolmevuotiaana Seppeleajon.
  • Vei huippukaudellaan 1977 nimiinsä Suur-Hollola-ajon, Pohjola Grand Prix’n, Tammer-ajon ja Helsinki-ajon. Oli Suomen mestaruudessa kolmas.
  • On edelleen ainoa Suur-Hollola-ajon voittoon yltänyt pohjoispohjalaisen omistama ja valmentama hevonen.
  • Loukkaantui 1978, mutta teki paluun parrasvaloihin seuraavalla kaudella.
  • Kuoli vuonna 1980 oman varsansa potkuun.
  • Yhteensä 240 starttia. Näistä 62 päättyi voittoon, 54 kakkoseen ja 28 kolmanteen sijaan.
  • Rekisteröityjä jälkeläisiä 78. Paras on 27 kertaa voittanut Miss Loc.

Ylempi kuva: Äimärautiolla 1976 kuvatun valjakon yhteenlaskettu ikä on alle 20 vuotta. 15-vuotias Timo Niemelä on menossa suorittamaan 4-vuotiaalla Teodorilla korttikurssin loppukoetta. Kuvan otti Niemelän koulukaveri Heikki Lamberg.

Alempi kuva: Teodor ja Jorma Kontio voimiensa tunnossa Ylivieskassa valmistautumassa vuoden 1978 Malja-ajoon. Teodor oli kuvaushetkellä 6- ja Kontio 25-vuotias. Kuva: Eija Nissinen